Ilmestyessään Kymmenen avataran aarre oli Rosa-faneille aika pettymys. Rosan tuolloin (muista syistä) pitämän lakon takia kirjaan ei saatu hänen itsensä kirjoittamia esittelytekstejä, ja hyvästä yrityksestä huolimatta monet Marja Ritolan kommentaarit ovat melkoisen tyhjänpäiväisiä – esipuhe menettelee, mutta sarjakohtaisissa kommentteissa substanssi on huomattavan vähäistä. Lisäksi kokoelmassa ilmestyi vain yksi aiemmin suomentamaton tarina, Rosan seikkailusarjoista heikoimpiin lukeutuva nimisarja.

Toisaalta nyt kun katsoo kirjan sisällysluetteloa, se sisältää itseasiassa varsin kovatasoisen kokoelman Rosan tarinoita. Eihän näin vuosien jälkeen ole enää olennaista, mitkä sarjat olivat jo ilmestyneet lehdissä!

Edellä mainittu nimisarja on kokoelman pitkistä sarjoista oikeastaan ainoa heikko lenkki: "Matka Maan keskipisteeseen" ja "Kutistuva kitupiikki" ovat Ankkalinnan ympyröissä pyöriviä ehyitä ja vahvoja seikkailutarinoita, jotka jokseenkin ansiotta ovat jääneet ehkä hivenen historiapohjaisten bravuurisarjojen varjoon.

"Ankka kuningas Arthurin hovissa" on aavistuksen rosoinen suoritus, mutta seikkailusarjaksi sen huumorianti on poikkeuksellisen tuju. Ja viimeisenä vaan ei vähäisimpänä jää mainittavaksi "Kolumbuksen kadonneet kartat", joka yksinkertaisesti on – "Kadonneen kirjaston vartijoiden" ohella – Rosan historiapohjaisista seikkailusarjoista toimivin ja mieltä kutkuttavin. Aihealue tai juonipuuro ei vielä aja vetävän tarinan ylitse.

Vitsisarjoista sitten puolestaan löytyy toisiaan tasapainottamaan sekä omasta mielestäni Rosan ratkiriemukkain veto eli "Paino-ongelmia", että kaksi kohtalaisen latteaa vetoa eri aikakausilta: varhainen "Avaruuden valloittajat" sekä verrattain myöhäinen "Valvova silmä".

Jonakin päivänä tästä vielä ilmestyy uusintapainos Rosan esipuheilla. ( )