Selbstbetrachtungen

Lots of CBT in this. :)

I'll be reading this again for sure. Again and again ( )

Marcus Aureliuksen Itselleni on Rooman keisarin mietekirja, jossa kiteytyy antiikin filosofian luonne aitona elämäntapana. Rooman valtakuntaa toisella vuosisadalla hallinnut Marcus Aurelius pyrki toteuttamaan stoalaisen filosofian opetuksia sekä yksityiselämässään että politiikassa.
Marcus Aureliuksen ajattelun ytimenä on ymmärrys ihmisen paikasta maailmassa, jossa yksilön hyveitä ovat oikeudenmukaisuus lajitovereitaan kohtaan, totuuden etsintä sekä mielentyyneys siinä tehtävässä, mikä hänelle on elämässä määrätty. Näihin hyveisiin keisari kannustaa väsymättä itseään – ja samalla lukijaansa.
Keisari tiesi kuinka elää hyvää elämää koettelevissa olosuhteissa, kuinka saavuttaa onnellisuus ja rauha kärsimyksen ja sekasorron keskellä ja kuinka tehdä eettisesti oikeita valintoja ilman omanvoitonpyyntiä. Itselleni on oikeamielisen hallitsijan kirjoittama kirja luonteenlujuudesta, johtajuudesta ja velvollisuudesta.

I bought it when I had a bad roommate situation. I read this in fits and starts over the last few years. If I had a bad day or week, then I would pick it up and read a few entries. Probably a 2/2.5, but I'll give 3 stars for its therapeutic effect.

If there's anything of intellectual interest here, I am curious how the Logos of the Stoic world relates to the Dao from ancient Chinese thought. I'm sure there's a lot written on that already. But otherwise, this little book was not meant to be philosophically rich anyways, say, compared to an actual treatise on Stoicism. I used this book as the author did. To remind myself not to be angry at things or people I should not be angry about. To forgive myself about not being productive and to just get going now. To not fear the end of life, of relationships, of a temporary phase in one's career/efforts. To remember that I can't help others as effectively if I don't understand what my long-term priorities are and focus on them. ( )

This was a fun read, and I think it is a useful read during quarantine. I feel like - although Aurelius write this centuries ago - this can truthfully be applied to any time and place. He takes his situation as a Roman emperor and tries to figure out how to be the best at what he was, which is something we can all do (although not the Roman emperor part, lol). ( )