Ilkka Vartiovaara

Jo edesmenneen psykiatri Ilkka Vartiovaaran pohdiskeluja elämästä kroonisen sairauden kanssa. Vartiovaara itse sairastui 42-vuotiaana silloin (v. 1987) huonosti tunnettuun sairauteen, borrelioosiin, ja sai kokea henkilökohtaisesti, millaista on se "paksun pinkan potilaan" elämä, josta hän oli ennen työssään mm. Suomen Lääkärilehden päätoimittajana teoreettisemmin kirjoittanut. Vaikka Vartiovaara kirjoittaa vaikeista asioista, joita ihminen joutuu tällaisessa elämäntilanteessa läpi käymään ja kestämään, hän tutkii asioita ennen kaikkea toivon näkökulmasta, etsien positiivisia tulokulmia niihin. Omiin kokemuksiinsa ja lukemiinsa tutkimuksiin pohjaten hän hahmottaa jonkinlaista selviytymiskeinojen työkalupakkia, josta vastaaviin tilanteisiin joutuneiden ihmisten on mahdollista poimia itselleen sopivia välineitä - työkalupakista löytyvät muun muassa musiikki, huumori ja mielikuvantaminen keinoina vähentää stressiä ja edistää paranemista tai ainakin jaksamista. Vartiovaara uskoo lujasti (kirjan kirjoitusvuonna 1995) psykoneuroimmunologian tulemiseen lääketieteeseen, ja tämä on myös se teoreettinen perusta, jolta hän omia ajatuksiaan jaksamisesta hahmottaa. Vuonna 2011 on ikävä kyllä todettava, etteivät Vartiovaaran odotukset sittenkään ole ainakaan vielä toteutuneet...
Voin lämpimästi suositella Vartiovaaran kirjaa kokonaisvaltaisesta hoitamisesta kiinnostuneille sekä itse kroonisen sairauden kanssa eläville ihmisille.… (mehr)